Parsaa

Omavaraisuus on ihanaa! Esimerkiksi viime syksynä en suostunut ostamaan kaupasta kurkkuja, kun olin päässyt itsekasvattamien makuun kesällä. Vuodenvaihteen jälkeen olen tosin sortunut kaupan kurkkuihin. Pakkohan 1,5 vuotiaan pojan on saada kurkkua kaupasta.

Haluan kasvattaa kaikkea  mahdollista omassa pihassa. On se vaan niin paljon parempaa, kun saa poimia ruoan omasta maasta. Eikä haittaa, vaikka kesäkukissa ei niin paljon kukkia, kunhan ne ovat omasta takaa. Niistä vaan nauttii enemmän! Olen alkanut oikein metsästämään, mitä kaikkea syötävää pensasta tai kasvia voisin kasvattaa.

Mutta siis parsan viljelystä: Tuota keväistä herkkua oli myös pakko itse kokeilla. Sain viisi parsan juurakkoa tilaajalahjaksi perennoita ostaessani. Meinasi kyllä tulla itku ennen kuin ne päätyivät maahan.  Parsapenkin rakentaminen, kun oli vielä vaiheessa juurakkojen saapuessa.

Parsahan on aika kranttu kasvatettava, joten koetin tehdä kaiken sääntöjen ja taitojen mukaisesti. Rakennutin miehellä kohopenkin lämpölavan viereen. Viidelle juurakolle saisin jo rakentaa ison penkin.

Parsa penkki

Penkin pohjalle laitoin kompostia ja hevosen lantaa. Kävin äitienpäivänä seikkailemassa paikallisella hevostilalla. Pääsin lapioimaan lantaa suoraan hevosaitauksesta yhden suomenhevosen kanssa. Ensiksi piti päästä aitaukseen konttaamalla sähköaidan ali! Se oli aikamoinen seikkailu, mutta sainpahan lantaa :)

Lannan päälle laitoin multahiekkaseosta, jonka vielä kalkitsin kunnolla. Saamani Gijnlim lajike istutetaan 5 cm syvyyteen. Hankalinta oli parsan juurien levittäminen istutuskummun ympärille. Tässä piti olla kieli keskellä suuta, ettei juuret vioittuneet. Lopuksi laitoin penkin päälle vielä ohuen kerroksen hiekkaa. Hiekkaahan pitäisi parsapenkin päälle lisätä aina keväisin.

Lopulta piinallisen odotuksen jälkeen toissapäivänä huomasin penkissä kaikkiaan kaksi parsan alkua. Voi sitä riemuntunnetta!

Valoa kohden

Tämä Gijnlim lajike on siitä armollinen kasvattajaansa kohtaan, että satoa saa alkaa poimia jo vuoden kuluttua istutuksesta. Hyvin maltillisesti, mutta kuitenkin. Toisista parsan lajikkeissa satoa pitää odotella kauemmin. Toisaalta hyvin juurtunut parsa tarjoaa satoa parisen kymmentä vuotta.

Tänä vuonna annan siis parsoilleni kasvurauhan. Loppukesällä hoidan parsapenkkiä poistamalla  muodostuvat kukat, jotta kaikki voima menisi juuriin.